Pragma

pragmanblogi_logo


5 kysymystä alumnille -palsta

07.11.2018

Hanna Varis (o.s. Saastamoinen), fuksi vuosimallia 1999

1. Missä työskentelet tällä hetkellä?

Olen Kelassa hankepäällikkönä. Teemme tietojärjestelmiä suunnitteilla olevan sote-uudistuksen valinnanvapautta varten. Kela-ura on jatkunut jo vuodesta 2005 alkaen.

2. Miten hyödynnät yhteiskuntatieteellistä osaamistasi työtehtävissäsi?

Yhteiskuntatieteellinen osaaminen on taustalla kaikessa, mutta kovin konkreettisetsi se ei näy arkityössäni. Suurin hyöty koulutuksestani näkyy kykynä käsitellä suuria asiakokonaisuuksia ja suhteuttaa niitä toisiinsa sekä kykynä kyseenalaistaa eri lähteistä saatuja tietoja. Hankepäällikkönä vastaan sekä tietojärjestelmäprojekteista että sidosryhmäyhteistyöstä. Lisäksi työhöni kuuluu esimerkiksi talous- ja resurssisuunnittelua sekä raportointia. Yhteiskunnallinen kiinnostus ja ymmärrys sosiaalisektorin toiminnasta on osittain myös opintojen myötä saatua.

3. Kerro kaksi hyödyllisintä asiaa, joita opiskelut ovat antaneet sinulle?

Kiinnostuksen sosiaalipolitiikkaa kohtaan ja ymmärryksen siitä, miten hallinto toimii. Toiseksi vastaan, että sain tutkinnon. Nyt kun valmistumisesta on niin kauan, työelämässä opitut asiat ovat joka tapauksessa vahvemmin mielessä. Tutkinto siis oli jonkinlainen pohja, jolle uraa voi rakentaa. Todennäköistä on, että opin enemmän vapaa-ajan jutuista kuin opiskelusta, koska olin aktiivinen esim. ainejärjestössä ja ylioppilaskunnassa.

4. Minkä neuvon antaisit vielä opiskeleville praxiiteille?

Nuorena kannattaa käyttää aikaa itsensä etsimiseen ja maailman selittämiseen. Mielestäni myös bailaaminen on olennainen osa opiskelemista. Kannattaa nauttia vapaudesta silloin kun pystyy, koska työelämä ja perheellistyminen ovat paljon sitovampia elämänvaiheita. Verkostoituminen on hyödyllistä, koska opiskelukaverit saattavat tulevaisuudessa olla työympyröissä yhteistyökumppaneita.  Praxislaisesta voi saada myös samanhenkisen puolison, kuten itselleni on käynyt, joten opiskelukavereita kannattaa katsella myös sillä silmällä.

5. Ikimuistoisin Praxismuistosi?

Kaikki ne bileet ja matkat. En pysty erittelemään, kun se oli niin muistorikasta aikaa.

Pasi Huttunen, fuksi vuosimallia 2003

1. Missä työskentelet tällä hetkellä?

Pitkän toimittajarupeaman (mm. Karjalainen, Uljas) jälkeen olen päätynyt tiedeviestinnän pariin. Työskentelen ALL-YOUTH-nuorisotutkimushankkeessa vuorovaikuttajan tittelillä. Työ pitää sisällään kaikenlaista somettamisesta, graafisesta suunnittelusta, policy briefien kirjoittelusta ja blogitekstien editoimisesta poliitikkojen kontaktointiin ja yhteistyöverkostojen rakentamiseen sekä niiden nuorten kanssa puuhaamiseen. Sivuhommana on muutaman muun tekijän kanssa isyysaiheinen Lapselliset miehet -blogiyhteisö.
Kirjoitan lisäksi kirja-, musiikki-, leffa ja teatterikritiikkiä eri julkaisuihin.

2. Miten hyödynnät yhteiskuntatieteellistä osaamistasi työtehtävissäsi?

Työssäni hyödynnän sitä suoraan ja konkreettisesti. Ymmärrys yhteiskunnan rakenteista, siitä, kuinka me tätä yhteistä todellisuuttamme rakennamme ja millaiset valtasuhteet sitä määrittelevät on nykyisen vaikuttajaviestintätyöni ydinosaamista kun yritämme purkaa nuorilta osallistumisen esteitä ja selvittää heidän käsityksiään kestävästä kehityksestä.
Lapselliset miehet -blogimme on melko suoraa jatkoa siitä, mihin isyyden tuotantoa käsittelevässä gradussani jäin ja kaikeksi yllätykseksi blogimme sai heti myös Lapsen maailma -lehden yhteistyökumppaniksi. Olemme paitsi merkittävä tekijä alan keskustelussa myös tienaamme sillä jonkin verran.
Julkaisimme myös isyysaiheisen kirjan.

3. Kerro kaksi hyödyllisintä asiaa, joita opiskelut ovat antaneet sinulle?

Hyvän pohjan yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja hyvät tiedonhankintataidot.

4. Minkä neuvon antaisit vielä opiskeleville praxiiteille?

Ensiksi kokreettinen täsmäohje: nyt kun teillä ainakin vielä on laadukas ylioppilaslehti Uljas käytettävissänne, menkää sinne opettelemaan journalismin ja hyvän kirjoittamisen perusteet. Ne taidot ovat hyödyksi melkein hommassa kuin hommassa ja ehkä etenkin yhteiskunta-alan hommissa tätä nykyä.

Sitten laveampaa: ulosmitatkaa täysimääräisesti kaikki se akateeminen vapaus, mitä yliopistossa vielä on jäljellä. Se voi vaatia vähän omapäisyyttä, mutta silti.
Älkää verkostoituko vaan kohdatkaa ihmisiä.
Älkää suunnitelko uraa vaan eläkää nyt.
Tehkää itsellenne tärkeitä asioita.

Ja tämä on tärkeää: lähtekää vaihtoon ulkomaille jos se yhtään mitenkään on mahdollista.

5. Ikimuistoisin Praxismuistosi?

Johonkin pahimmasta vimmasta jo rauhoittuneiden juhlien aamuyöhön Krakovassa, Vilnassa, Vuokkiniemellä, Penttilässä, Auroran takkahuoneella tai Pursiseuran huvilalla se liittyy. Illan aikana kaikesta yhteisestä, huonoista vitseistä ja hellästä vittuilusta rakentunut pienoiskulttuuri on tasoittanut tien syvällisiin keskusteluihin. Praxis oli minulle yhteisö, jonka varassa saattoi opetella, seikkailla ja hölmöillä turvallisesti.

Ari J. Tervashonka, alunperin filosofian fuksi 2007 vuosimallia.

1. Missä työskentelet tällä hetkellä?

Teen väitöstutkimusta historian alalla, Fysiikan kehityshistoriaa ja tietyssä mielessä tieteenfilosofiaa. Tutkimuksessani käsitellään myös systemaattisen analyysin kehittämistä menetelmänä.

2. Miten hyödynnät yhteiskuntatieteellistä osaamistasi työtehtävissäsi?

Varsinaisesti en suoraan. Näiden aiheiden hyödyntäminen tulee kyseeseen politiikassa, erilaisissa julkaisuissa kuten kolumneissa, kannanotoissa ja suunnitelmapapereissa.

3. Kerro kaksi hyödyllisintä asiaa, joita opiskelut ovat antaneet sinulle?

Ehkä näitä voisi miettiä periaatteina pikemminkin kun asioina.

Ensimmäinen on että jos annetaan vaatimukset x, esim kurssien suorituksissa tee aina omat vaatimukset ja pyri keskiarvoisesti ylittämään vaatimukset.
Toisin sanoen älä ole curriculumin orja.

Toinen periaate on, että kannattaa etsiä aina uusia tulokulmia, aiheita ja pitää mieli jatkuvasti työstössä.
Elämäntapahtumat, motivaatiot, fiilikset jne. voivat vaihdella, mutta on tehokkaampaa vain tehdä.
Tehdyt asiat kuitenkin muodostavat pidemmällä ajalla enemmän positiivisia mielikuvia itselle omasta elämästä.
Eli toisin sanoen tee pitkäjänteisesti tai älä tee ollenkaan.

4. Minkä neuvon antaisit vielä opiskeleville praxiiteille?

Kirjoita Uljaaseen, tee kehitysehdotuksia (ne kerkeävät ehkä vaikuttamaan opintojesi lopussa).
Ja, lue allekirjoittaneen Lyhyt akateeminen erityisperehdytys. Olisin jo tohtori jos olisin saanut ebookin tiedot opintojeni alkuvaiheessa.

5. Ikimuistoisin Praxismuistosi?

Parhaimpia muistoja on ehkä Seppo Sajaman 60-vuotisseminaari, jossa oli erinomaisia esittäjiä ympäri Suomea. Filosofian alan luennot ja seminaarit olivat aina dialogisia, ei monologeja.

 

Ajatuksia syksystä

Jaana Riikonen

23.10.2018

Syksy alkaa olla jo pitkällä. Ensimmäiset tentit ja deadlinet ovat jo takanapäin, mutta eiköhän muutama lisää ole itse kullakin tulossa. Tiukat aikataulut yhdistettynä lisääntyvään pimeyteen ja ylipäätään ympäristön ankeuteen voivat aiheuttaa mielialan laskua, joka myös kaamosmasennuksena tunnetaan.

Henkilökohtaisesti olen aina ottanut raskaasti muutoksen kesästä kohti talvea. Tästä johtuen kuitenkin myös toimintasuunnitelma syksyn varalle löytyy jo valmiina. Pyrin raahautumaan päivänvaloon useammin, sekä arjen kiireiden keskellä löytämään aikaa rakkaille harrastuksille. Yksin murjottamaan ei myöskään kannata jäädä, vertaistukea löytyy varmasti jokaisen tuttavapiiristä. Edellisillan romahtamiset voi käydä läpi vaikkapa kaverin kanssa Carelian ruokajonossa. Myös kirkasvalolampun olen tänä syksynä todennut (kirjaimellisesti) loistavaksi hoitotavaksi, eikä yksikään aamu ala enää ilman sitä.

Ei syksy kuitenkaan pelkkää lisääntynyttä surkeutta ole. Uudet ja vanhat tutut piristävät kukin tavallaan arkea. Vaikka opiskeluarjen stressi ja kaaos tympii välillä pahastikin, sitä muistaa, että on päässyt opiskelemaan itseään oikeasti kiinnostavaa alaa, ja tulevaisuudessa saattaa päästä tekemään merkittäviäkin parannuksia ympäröivään yhteiskuntaan. Ai niin, ja onhan meillä pikkujoulutkin vasta tulossa!

Toivotan teille kaikille oikein ihanaa ja onnellista loppusyksyä ❤

Jaana, liikuntavastaava

Tervehdys SYY-Joensuulta!

Aleksi Laaksonen

04.10.2018

Opiskelijasyksy on jo kovassa vauhdissa kampuksella. Syksyn myötä myös SYY-Joensuu on suunnannut katseensa kohti tulevaa lukukautta, joka onkin täynnä mahtavia tapahtumia!

Niille, jotka eivät ole vielä meistä kuulleet, Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry on jokaisen valtio-, yhteiskunta- tai hallintotieteitä opiskelevan oma etujärjestö. SYYllä on kahdeksan paikallisjärjestöä eri puolilla Suomea, joista yksi on Joensuussa toimiva SYY-Joensuu. SYY-Joensuuhun kuuluu Legion, Tombolon ja Praxiksen edustamat oppiaineet. Toimintamme keskiössä ovat yhteiskunnallisen alan opiskelijoiden edunvalvonta sekä työelämätietoisuuden kasvattaminen, johon liittyen järjestämme työelämäaiheisia tapahtumia. Lisäksi toimintaamme kuuluu myös rennompia illanviettoja ja muuta mukavaa yhteisöllistä tekemistä.

Syksyyn mahtuu monenlaista tapahtumaa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Keskiviikkona 10.10 järjestämme viini- ja juusto teemaisen uusien illan yliopistolla Metrian tiloissa. Luvassa on rentoa hengailua ja tietoa järjestömme toiminnasta. Tervetulleita ovat uusien lisäksi myös vanhemmat SYYn toiminnasta kiinnostuneet opiskelijat. Tapahtumaan voit käydä tutustumassa Facebookissa nimellä SYY-Joensuun viini- ja juustoilta.

Yksi vuoden kohokohdista eli valtakunnalliset SYYspäivät järjestetään tänä vuonna 19.-21.10 Turussa. Syyspäivät ovat vuosittain järjestettävä yhteiskunta-, valtio- sekä hallintotieteitä opiskeleville tarkoitettu työelämä- ja koulutustapahtuma. Ohjelmassa tänä vuonna on mm.  yhteiskuntatieteellisiin aiheisiin pureutuvia luentoja sekä erilaisia työpajoja ja puheenvuoroja. Iltaohjelmassa on luvassa sitsit Turun Saaristobaarissa ja päivät päättää perinteinen silliaamiainen. Ilmoittautuminen sulkeutuu 9.10, joten vielä ehtii mukaan kerryttämään työelämätietoutta ja verkostoitumaan oman alan opiskelijoiden kanssa. Lisätietoja päivistä löytyy omasta Facebook-tapahtumasta SYYspäivät 2018 ja Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat ry:n nettisivuilta.

Lisäksi järjestämme kuukausittain työpaikkavierailuja Joensuun seudulla toimiviin organisaatioihin, jotka tarjoavat työllistymismahdollisuuksia aloiltamme valmistuneille. Seuraava on tulossa tämän kuun aikana. Pysy siis kuulolla!

Hyvää syksyä ja toivottavasti nähdään tulevissa tapahtumissa! Jos et vielä seuraa meitä somessa niin käy tykkäämässä Facebook-sivustamme ja seuraamassa meitä Instagramissa. Löydät meidät nimellä @syy_joensuu

Aleksi Laaksonen, SYY-Joensuun puheenjohtaja

 

Kirje fukseille

Elli Laine

19.09.2018

Syyskuun alku tarkoittaa aina opiskelijalle jotain uutta. Uudet opiskelijat tulevat kampukselle, uudet kurssit alkavat ja pitäisi tutustua uusiin ihmisiin. Uudet asiat eivät aina ole helppoja ja uusien asioiden käsittely vaatii aina oman henkisen voimavaransa. Haluankin kirjoittaa tämän viestiksi vanhemmalta opiskelijalta fukseille tai kaikille, jotka tuskastelevat uusien asioiden parissa. Fuksiviikot tai fuksivuosi itseasiassa kokonaan ovat yksi elämän antoisimmista ajanjaksoista. Fuksivuosi pitää sisällään kaikenlaisia tunteita iloa, surua, naurua ja stressiä. Ensimmäiset tentit voivat aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta. Se kuitenkin kuuluu asiaan. Samoja tunteita pääsee käsittelemään palauttaessaan kandia Turnittiin ja kun joku sukulainen kysyy sen kaikista pelätyimmän kysymyksen ”mikä sinusta tulee, kun valmistut”.

Ensimmäisenä vuonna koko yliopistomaailma voi tuntua vieraalta. Muistan vieläkin yliopiston ekat päivät, jolloin tuntui, että informaatiota jaettiin lappu lapun perään ja joka ilta oli joku tapahtuma, jossa olisi tutoreiden mukaan kyllä hyvä olla paikalla. Fuksiviikkojen jälkeen ensimmäinen asia mitä kaipasin, oli noin kolmen päivän unet. Tapahtumat olivat kuitenkin fuksiviikkojen suola. En muista fuksivuodelta talouspolitiikan luentoja, vaan sen kuinka lauloimme torilla Sata salamaa lähes koko vuosikurssimme kanssa. Tapahtumat voivat myös tuntua vaikeilta ja raskailta, jos ei ole niin kuin Jodelissa sanottiin sosiaalinen alkoholisti. Itse en tunnista kuvailusta itseäni, mutta silti löysin ympärilleni mukavia ihmisiä ja oikeita ystäviä. Kaikki oikeastaan vain sen takia, että uskalsin astua pois omalta mukavuusalueeltani, jutella tuntemattomille ihmisille ja lähteä mukaan toimintaan. Vanhemmat opiskelijat osaavat auttaa esimerkiksi valmistumista koskevissa kysymyksissä ja klo 8 aamuluennoillekin on paljon helpompi raahautua, jos vastassa on muutama tuttu naama. Joten lähtekää mukaan toimintaan, osallistukaa tapahtumiin, heittäytykää, testatkaa eri sivuaineita, kokeilkaa kerhotoimintaa ja ennen kaikkia nauttikaa tästä lukuvuodesta.

Jaksamista ja tsemppiä lukuvuoteen kaikille toivottaa Elli, Praxiksen SoMe-vastaava, Ihmis-Kekkonen ja fuksi vuosimallia 2015.

 

Ymmärrä yhteiskuntaa, muuta maailmaa Itä-Suomesta käsin!

Tiina Sotkasiira

06.06.2018

Kun yliopiston ja laitoksen nettisivuja uudistettiin joitakin vuosia sitten, etsimme yhteiskuntatieteiden laitokselle iskulausetta, joka tiivistäisi muutamaan sanaan, mistä yhteiskuntatieteiden opinnoissa on kyse. Äänestyksen tuloksena laitoksemme toiminnan ydin kiteytyi lauseeseen ”Ymmärrä yhteiskuntaa – muuta maailmaa!”

Hyvin pian sloganin valinnan jälkeen huomasimme, ettemme suinkaan ole yksin tavoitteinemme. Myös Tampereen yliopisto kertoo nettisivuillaan kasvattavansa opiskelijoistaan kansainvälisisiä ja vastuuntuntoisia ”maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia” ja sama teema toistuu myös kansainvälisesti yliopistojen viestinnässä. Työskennellessäni viime vuonna tutkijana Glasgow’ssa Skotlannissa huomasin, että Glasgow’n yliopistokin markkinoi itseään muutoksen tekijöiden opinahjona. Yliopisto esimerkiksi esittelee verkkosivuillaan opiskelijoitaan ja alumnejaan, jotka muuttavat maailmaa opintojen ja tutkimuksen myötä saadun asiantuntemuksensa avulla.

Jos asiaa ajattelee markkinoinnin näkökulmasta, niin saman viestin toistuminen yliopistosta toiseen näyttäytyy ongelmana. Olemmehan oppineet, että markkinoilla pärjätäkseen, jokaisen toimijan tulee selvästi erottua muista. Valtiovallan taholta yliopistojakin muistutetaan, että ne tarvitsevat kukin oman erityisen profiilin, jota viestinnällä sitten vahvistetaan.

Toisaalta asiaa voi lähestyä kyseenalaistamalla ajatuksen, jonka mukaan yliopistot toimivat toisiinsa nähden kilpailuasetelmassa. Yliopistot voi nähdä myös globaalisti toimivana akateemisten asiantuntijoiden, opiskelijoista ja henkilökunnasta koostuvana yhteisönä, jota sitoo yhteen usko siihen, että tiedon ja tutkimuksen avulla voimme ymmärtää maailmaa ja muuttaa sitä tasa-arvoisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi.

Monet ongelmat, joita nykypäivänä kohtaamme ovat luonteeltaan globaaleja. Myös ratkaisuja niihin on etsittävä globaalin yhteistyön avulla. Pieni, mutta itselleni merkittävä yhteisöllisyydestä kertova seikka on se, että voin puhelimellani tai tietokoneellani kytkeytyä yliopistojen yhteiseen eduroam-verkkoon olinpa sitten minkä eurooppalaisessa yliopiston kampuksella tahansa.

Ajatus siitä, että yhteiskuntaa on ymmärrettävä ennen kuin sitä voi muuttaa vaikuttaa itsestäänselvyydeltä. Tarkemmalla katsannolla se ei kuitenkaan ole sitä. Politiikkaa ja poliittisia ratkaisuja tehdään runsain mitoin analysoimatta kunnolla lähtötilannetta ja päätösten vaikutuksia eri ihmisryhmille.

Tietojohtamisesta puhutaan paljon, mutta aika ajoin tuntuu siltä, että oikeastaan kiinnostuneita ollaan vain tietyntyyppisestä, omia ennakko-oletuksia vahvistavasta tiedosta. Muuhun tietoon suhtaudutaan torjuen. Tietojohtamista voi opiskella erityisissä koulutusohjelmissa, mutta näen, että yhteiskuntaa koskevan tiedon hankkiminen, luominen, analysointi, erittely ja välittäminen ovat yhteiskuntatieteiden ydintä. Siihen me yhteiskuntatieteilijät olemme saaneet koulutuksen.

Monet yhteiskunnalliset ongelmat ovat luonteeltaan viheliäisiä ja piinallisia, mikä tarkoittaa sitä, että jo niiden määrittely ongelmiksi tuottaa vaikeuksia. Yhteiskuntatieteilijöinä meidän ei tule kätkeä kynttiläämme vakan alle piinallisten ongelmien tunnistajina eikä niiden ratkaisemiseksi tarvittavan tiedon tarjoajina. Opinnot antavat meille tähän välineitä ja työelämässä sekä harrastuksissa nämä taidot saavat kehittyä. Liittykäämme siis rohkeasti siihen globaaliin joukkoon, joka lähtee maailman muuttamisessa liikkeelle sen paremmasta ymmärryksestä.

Tiina Sotkasiira, tutkijatohtori, Itä-Suomen Yliopisto

 

Tapahtumien juhlaa!

Oona Virtanen & Hanna Kitunen

20.04.2018

Heipsan!

Olemme Praxiksen tapahtumavastaavat Hanna ja Oona. Olemme heti hallituskautemme alussa päässeet tekemään monenlaista ja oppineet paljon uutta tapahtumien järjestämisestä. Kevään alussa juhlistimme paluuta Metrian uudistuneisiin tiloihin yhdessä muiden ainejärjestöjen kanssa Back to Metria bileissä. Ehkäpä törmäsimmekin siellä? Kevään aikana järjestimme myös perinteiset ystävänpäiväsitsit Tombolo Ry:n ja Legio Ry:n kanssa sekä olimme mukana tekemässä Sosiologipäivien opiskelijailtaohjelmaa. Tapahtumien järjestämisen myötä olemme tutustuneet praxislaisten lisäksi lukuisiin muihin yliopistomme opiskelijoihin – Kiitos kaikille mahtaville tyypeille, jotka ovat olleet mukana ja meitä auttamassa! Kokonaisuudessaan fuksivuosi onkin ollut vauhdikas ja nyt on vielä aika huipentaa kevätlukukausi vappuviikon juhlintaan!

Praxiksen wappuviikko käynnistyy tänä vuonna pomppufiiliksissä, kun lähdemme maanantaina 23.4. joukolla riehumaan Jump Parkiin. Seuraavana päivänä Kuopio kutsuu praxiitteja, kun sisarainejärjestömme Socius Ry toivottaa meidät tervetulleeksi juhlimaan ja tekemään kanssaan yhteiskunnasta ainakin 30% paremman. Kuopiosta maastoudumme keskiviikoksi takaisin vappuskabailemaan ja hengailemaan Joensuun metsäylioppilaiden kanssa. Voimme paljastaa, että luvassa on kisailua mm. beer pongin ja munkin syönnin merkeissä. Torstaina 26.4. monet varmasti suuntaavat Mikrovilluksen järjestämille 8-Approille ja koska haluamme tietenkin edesauttaa jäseniemme toipumista, tarjoamme kaikille pizzaa seuraavana päivänä Auroralla. Pizzaperjantain tarjoaman lepopäivän jälkeen on jälleen aika kerätä voimat ja lähteä kiertämään Joensuun kuppiloita yhdessä. Juoksukaljakierroksen päätösjuhlaa vietetään luonnollisesti sporttibaari Jet Setissä. Sunnuntaina on mahdollisuus lähteä ISYY:n Savo-Karjala Excursion baarikierrokselle tai kokeilemaan fyysisen suorituskykynsä rajoja JMYO:n Vappusouduissa.

Maanantaina 30.4. koko vappuviikko huipentuu Praxiksen omiin Wappubileisiin, jotka vietetään perinteisesti Jokiasemalla! Vapun juhlinta jatkuu mukavassa seurassa myöhään yöhön. Seuraavana päivänä ryömitään sitten jokainen koloistamme poikkitieteelliselle vappupiknikille Ilosaareen potemaan kollektiivista vappuväsymystä.

Toivomme, että vappuviikosta löytyy jokaiselle vähän jotakin kivaa tekemistä ja että kaikki pääsevät viettämään tänäkin vuonna ikimuistoista opiskelijavappua mahtavassa seurassa. Toivotamme koko ainejärjestön sydämellisesti tervetulleeksi juhlistamaan vappua kanssamme sekä iloista lukuvuoden päätöstä ja kesää kaikille!

Hanna & Oona, tapahtumavastaavat

 

Sosiologipäivät 2018 

Jasmin Rinne

19.03.2018

Sosiologipäivät järjestettiin tänä vuonna täällä Joensuussa, Itä-Suomen yliopistossa 15-16.3. Kiertokulkuja teemalla. Kiertokulku avaa tuoreen näkökulman ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin eli nimenomaan meidän alamme ydinasioihin. Yhteiskunnassamme kaikki kiertää ja moni asia toistuu. Sosiologipäivien Kiertokulku teemaa voidaan soveltaa myös yliopistossa, meidän ainejärjestössämme, meidän hallituksessa, ylipäätään koko Praxis ry:ssä. Opiskelijat, opinnot, hallitus, tapahtumat ovat kiertokulussa, mutta toisaalta, monet näistä myös toistuvat. Westermarck -seuran Sosiologipäivät 2018 toivat ihmiset eri puolelta Suomea yhteen, keskustelemaan yhteiskunnallisista ilmiöistä, niiden kiertokulusta ja toistumisesta.

Päivien pääpuhujina olivat Amade M’Charek Amsterdamin yliopistosta, Ruben Andersson Oxfrodin yliopistosta, Mianna Meskus Helsingin yliopistosta ja Maria Åkerman Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä. M’charek puhui siitä, kuinka pakolaiskriisi on krooninen ongelma, ja kiertokulkua ja infrastruktuuria tarkasteltiin Välimeren ruumiiden ja romun kautta. Anderssonin esityksen keskiössä olivat valtioiden rajat ja niiden valvonta. Meskuksen puheessa kiertokulku näyttäytyi suhteessa biologiseen materiaaliin: kantasoluihin. Åkermanin presentaatio keskittyi siihen, kuinka lantaylijäämä muutetaan jätteestä resursseiksi; kiertokulun esimerkki. Pääpuhujien lisäksi molemmat päivät olivat täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia työryhmiä. Westermarck -seuran kevätkokous, ansioituneiden sosiologien palkitseminen ja Kiertokulkuja -valokuvanäyttely olivat myös kaikille avoimia. Jotta etenkään muualta päiville tulleiden ohjelma ei päättyisi liian aikaisin, myös iltaohjelmasta oli huolehdittu. Iltaohjelmiksi oli järjestetty sitsit sekä illallinen, molemmat tapahtumat jatkuivat Kerubissa yön pikkutunneille asti. Seuraavana aamuna uutta energiaa viimeiseen päivään sai hakea opiskelijoille järjestetystä brunssista. Kiitos kaikille Sosiologipäivien järjestäjille sekä niihin osallistujille!

Itse henkilökohtaisesti olin kiertokulussa Sosiologipäivien ajan vuorotellen ohjelmissa mukana ja sitten taas yliopiston kirjastolla paniikissa kirjoittamassa kandiani. Uskon, että monet teistä voivat samaistua opiskelijaelämän tuomaan kiertokulkuun. Kursseja, deadlineja, tenttejä, kokouksia, tapahtumia, ystäviä, kahvihetkiä ja epätoivon hetkiä siitä, kun tekemistä tuntuu olevan liikaa, tai liian vähän. Toisaalta on lohduttavaa, että yhteiskunnassamme on kiertokulkuja, se kertoo siitä, että asiat muuttuvat ja kehittyvät. Toisinaan on myös hyvä turvautua siihen, että jotkin asiat säilyvät ja toistuvat yhä uudelleen. Haluaisin toivottaa hyvää alkanutta kevättä, mutta ikkunasta ulos katsoessani, on varmaan pakko toivottaa hyvää kevään odotusta! Muistakaa nauttia niistä kiertokuluista mitä elämässänne on ja pyrkiä niistä negatiivisista eroon 😊  

Jasmin, sihteeri  

 

Miksi pitää suorittaa?

Anni Spoof

20.02.2018

Erityisesti viime syksy jätti itselleni vahvan loppuun palamisen tunteen. Lähdin hoitamaan sitä toiselle puolelle maapalloa jo ennen kuin syksyn kurssit ja tentit olivat edes virallisesti paketissa, mutta reissua edeltänyt puolitoistaviikkoinen oli yksi opiskeluaikani rankimpia. Kolme tenttiä, ruotsin suullinen esitys ja useita esseiden palautuksia… Miksi teemme tätä itsellemme?

Yliopiston pitäisi olla ihmisen parasta aikaa – ja se sitä onkin – mutta silti kavereilta kuulee jatkuvasti puhetta siitä, kuinka kursseja on kertynyt vähälle ajalle aivan liikaa ja vuorokaudessa tunnit eivät riitä opiskelujen ohella edes viinilasilliselle kavereiden kesken. Tämä johtuu osittain myös yhteiskuntatieteiden kurssien sijoittumisesta marras- ja maaliskuulle, mutta opiskelijoiden keskustelut tuntuvat pyörivän myös sen ympärillä, kuinka monta noppaa vuoden aikana aikoo saada kasaan. Välillä tulee tunne, että arvosanat eivät kiinnosta ketään, ainoastaan se, kuinka monta opintopistettä ehtii puolessa vuodessa tai vuodessa suorittaa.

Opintojen eteneminen tavoiteaikataulussa vaatii 60 opintopistettä vuodessa, Kela taas karhuaa rahojaan takaisin, jos määrä jää alle neljänkymmenen viiden. Silti moni saattaa sykkiä 70 opintopistettä vuoteen (tai kuten itse tajusin omaa HOPSin aikataulutusta tarkastellessani, yhteen kevääseen) ja tuntea palavansa loppuun. Miksi? Mikä kiire meillä on suorittaa niin monta opintopistettä kuin mahdollista niin lyhyessä ajassa kuin mahdollista? Opiskella pitäisi oppimisen ilosta ja kartuttaakseen omaa osaamistaan, ei kerätäkseen mahdollisimman paljon noppia vuoden aikana. Työelämään ehtii aina, ja tällä menolla emme ehdi koskaan päästä eläkkeelle ikärajan noustessa jatkuvasti, joten miksi suorittaa opinnot mahdollisimman pian pois alta ja kiirehtiä etsimään töitä. Opiskeluaika on ainakin itselleni vielä todella vapaata, teoriassa stressitöntä aikaa, ja silti välillä tuntuu, että kaikkien tekemistä odottavien tehtävien määrä kaatuu päälle. Stressata ehtii työelämässäkin.

Onneksi on kuitenkin myös monia, jotka pystyvät suhtautumaan opintoihinsa rennolla otteella ja mahdollisimman pienellä stressillä, oppimisen ilosta eikä suorittamisen paineesta. Otan tämän vuoden tavoitteeksi oppia itse saman.

Ihanaa alkanutta vuotta kaikille! ❤

Anni, varapuheenjohtaja

Päätoimittajan avaus ja uuden hallituksen esittely!

08.02.2018

Hei! Olen Henri Vähäranta, tuttavallisemmin vähis ja toimin Praxiksen tiedotus- ja kv-vastaavana hallituskaudella 2018. Otan innolla hoitaakseni ihanan ainejärjestömme viestintään liittyvät tehtävät ja kansainvälisiin asioihin liittyvät vastuut. Toimin tämän vuoden myös Pragma-blogin päätoimittajana, ja yritämmekin saada siihen kevään aikana vähän aktiivisemman julkaisutahdin. Tavoitteena on saada blogiimme vuoden aikana kirjoituksia niin henkilökunnalta, opiskelijoiltamme kuin alumneiltamme. Jos juuri sinulla on päivänpolttava aihe, josta haluisit kirjoittaa sivuillamme ota rohkeasti yhteyttä. Muutenkin Praxiksen someja ja viestintää kannattaa seurata aktiivisesti, ja kannattaa käydä ottamassa seurantaan myös ihanan maskottimme Kekkosen omat kanavat.

Hei kaikki! Olen Susanna Remes ja tämän vuoden Praxiksen puheenjohtaja. Olen kolmannen vuoden opiskelija ja pääaineekseni olen valinnut yhteiskuntapolitiikan. Vakaana aikomuksenani (tai yrityksenäni) on valmistua yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi tämän kevään aikana. Praxiksen hallituksessa minulla lähti käyntiin kolmas vuosi puheenjohtajan pestin myötä. Praxis urani aikana olen toiminut niin tapahtumavastaavana, sihteerinä kuin myös vuosijuhlavastaavana. Voisikin sanoa, että Praxis on harrastukseni! Tämän vuoden hallituksessa yhdistyy niin vanhojen toimijoiden kokemus kuin uusien toimijoiden uudet näkemykset ja ajatukset. Uskon, että tästä tulee hieno vuosi!

Olen Anni, ja syyskokouksessa sain kunnian toimia vuonna 2018 Praxiksen varapuheenjohtajana. Viime vuoden häärin ympäriinsä tapahtumavastaavana, joten hallitustoiminta on tuttua jo edelliseltä kaudelta. Varapuheenjohtajana toimin Susannan oikeana kätenä ja hoidan kaiken, mitä puheenjohtaja pyytää, minkä lisäksi toimin hallituksen Kerubi-vastaavana ja Back to School-tavaramerkkivastaavana. Vuoden ensimmäisenä tavoitteena olisi saada tilaukseen Praxis-hupparit jäsenistölle, ja alkaa jo pikkuhiljaa järjestämään syksyn isoimpia Back to School-bileitä. Onneksi meillä on mainio porukka kasassa, joten tästä tulee hyvä vuosi! 🙂

Moikka! Olen Jasmin, Praxiksen hallituksen sihteeri tänä vuonna. Viime vuonna toimin tiedotusvastaavana ja olenkin super iloinen, että sain jatkaa hallituksessa. Sihteerin tärkein homma ainejärjestössämme on kirjoittaa kokouksissa pöytäkirjaa, kirjoittaa ne puhtaaksi, huolehtia allekirjoituksista ja julkaista lopulliset pöytäkirjat jäsenistöllemme. Sihteerinä työskentelen tiiviisti puheenjohtajan kanssa ja autan yleisesti tehtävissä, joita vuoden aikana tulee vastaan. Praxiksen hallituksessa toimiminen antaa todella paljon ja odotankin innolla mitä tämäkin vuosi tuo tullessaan 😊

Hei! Olen Eetu Rantala ja toimin tänä vuonna Praxiksen hallituksessa rahastonhoitajana. Työtehtäviini kuuluu pitää kirjaa Praxiksen menoista ja tuloista, mikä tarkoittaa käytännössä mm. laskujen maksamista ja talousarvion laatimista. Suoritan myös ainejärjestön kauppareissut yhdessä tapahtumavastaavien kanssa. Lisäksi toimeeni kuuluu pitää ajan tasalla jäsenrekisteriä ja sitä, ketkä ovat maksaneet toimintamaksunsa.

Hei! Olen Elli Laine, kolmannen vuoden yhteiskuntapolitiikan opiskelija ja tänä vuonna hallituksessa SoMe-vastaavana. Erilaista järjestökokemusta löytyy fuksivuodelta saakka ja varsinkin Praxis on lähellä mustaa sydäntäni. Mottonani voisi toimia innoittajani Tyrion Lannisterin sanoin ”that´s what I do. I drink and I know things”. Eli, jos edellä mainituissa asioissa tarviitte opastusta, apua tai seuraa, mua voi nykäistä hihasta.

Olen Oona, ensimmäisen vuoden opiskelija ja samalla myös ensimmäistä kertaa Praxiksen hallituksessa. Pestikseni olen saanut yhdessä Hannan kanssa tapahtumavastaavuuden. Lähdenkin innolla tulevaan vuoteen ja järjestämään edessä olevia tapahtumia.  Nähtäväksi jää mitä vuosi tuo tullessaan ja mitä saamme Hannan kanssa aikaan, mutta varmaa on kuitenkin se, että minua ja Hannaa tulette näkemään aktiivisesti tapahtumissa, joten siellä nähdään!

Moikka, olen Hanna ja toimin Oonan kanssa Praxiksen tapahtumavastaavana. Fuksisyksy hurahti vauhdilla ohi ja nyt onkin aika todella aloittaa opiskelu tapahtumista nauttimisen lisäksi. Ainejärjestöaktiivin rooli on minulle täysin uusi asia, mutta tekemällä oppii –eikös? Ja onneksi löytyy aina joku jolta voi kysyä apua! Lähdemme vetämään Oonan kanssa uutta tapahtumatoimikuntaa, jonka myötä pääsemme toivottavasti tutustumaan entistä useampaan praxiittiin. Törmätään seuraavassa tapahtumassa!

Moikka! Oon Jaana, ensimmäisen vuoden opiskelija ja hoidan liikuntavastaavan pestiä. Innolla odottelen liikunnallisia hetkiä kanssanne!

 

 

Lisäksi Praxis ry:n hallituksessa toimii edunvalvojamme Marko Koskelo.

Tapahtumarikas syksy!

26.11.2017

Olen Jasmin, Praxiksen tiedotusvastaava eli pommitan teitä sähköposteilla, Facebookissa ja Instagramissa. Tiedotusvastaavana olen saanut olla yhteydessä moniin eri tahoihin, elävöittää ainejärjestöämme somessa ja pysyä aina ajan tasalla tapahtumista ja muista opiskelijoita koskevista asioista. Hallituksessa toiminta on ollut todella antoisaa hyvän porukan kanssa, ja minut löytää hallituksesta ensi vuonnakin! 🙂

Olen Vilja, Praxiksen edunvalvoja. Olen osallistunut edunvalvontajaoston kokouksiin kuukausittain ja päässyt sitä kautta näkemään paremmin ISYY:n toimintaa ja näkemään, kuinka edunvalvonta yliopistossamme toimii. Enää on jäljellä yksi kokous, jossa valitaankin uusi puheenjohtaja, jaiks! Pienellä haikeudella lopetan toimintani Praxiksen hallituksessa. Olen oppinut paljon ja tutustunut hienoihin ihmisiin. Kiitos siitä ja tsemppiä tulevalle hallitukselle! ❤

 

Syksy on ollut ainejärjestössämme todella kiireinen. Olemme päässeet tutustumaan uusiin fukseihin muun muassa fuksiaisten, tutustumisbileiden ja fuksisitsien osalta. Järjestimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa info-illan fukseille, jossa kerroimme hallituksen toiminnasta. Paikalla oli myös SYY-Joensuu kertomassa omasta toiminnastaan. Olemme myös osallistuneet järjestöpäiville ja abipäiville. Kenties yksi kirkkaimmista hetkistä ainejärjestömme historiassa on syksyllä otettu jalkapallon Rentosarjan voitto! Vietimme kultajuhlia pikkujoulujen yhteydessä: kiitos ihanien juhlien järjestämisestä kuuluu fukseille. Lisäksi syksyyn jännitystä toi ISYY:n edustajistovaalit, jossa ehdolla oli myös Praxiksen jäseniä hienosti edustettuna, onnittelut kaikille mukaan lähteneille ja etenkin edustajistoon päässeille! Sitsit ei ainejärjestöstämme lopu; vaan vietimme marraskuussa Varnitsan ja Sociuksen kanssa huikeat Poliitikkositsit. Lisäksi talveen on mahtunut syyskokous, jossa valittiin mm. uusi hallitus, joka päivitetään tänne sivuillemme, kun sen aika koittaa. Tämän vuoden hallitus on kokoustanut nyt viimeisen kerran. Hieman haikea fiilis kun tämäkin huippu vuosi alkaa olla ohi, mutta onneksi uudet ja vanhat mahtavat jutut ovat taas ensi vuonna edessä! Muistakaahan tulla juhlimaan Yliopiston Pikkujouluja Kerubiin to 30.11, jossa Stand up-koomikko Lasse Oikarinen avaa illan ja DJ Fykth soittaa yön pikkutunneille asti.

 


Palataan ja aletaan! 

17.9.2017

Minä oon Kaisa Oinas-Panuma, kolmannen vuosikurssin yhteiskuntatieteiden opiskelija ja Praxiksen hallituksen alumni- ja Back to school -tavaramerkkivastaava. Hauskaa syksyä ja tervetuloa aloittamaan alusta! Tässä vaiheessa ainakin vanhemmat opiskelijat pohtivat, että miten muka, täällähän ollaan vaikka kuinka monetta kertaa, ja syyslukukauden käsikirjoitus on selkeä. Tässähän oli jo Kampusrysäys ja Kaupunkisuunnistus, Back to school-bailut, ensimmäiset luennot ja vaikka mitä muuta perinteistä. Uusia opiskelijoitakaan ei ehkä jännitä ihan niin hurjasti, mutta varmasti kysymyksiä on edelleen. Millainen yliopisto-opiskelija on, millainen Oikea Praxiitti on, kuulunko joukkoon, riittääkö tämä, mitä olen? Itseasiassa väitän, että tämän kanssa saattavat kriiseillä vanhemmatkin opiskelijat. Jokainen uusi vuosi, jokainen syksy on uusi mahdollisuus, vaikka aloittaisi n:nnen vuoden yliopistossa tai vasta ensimmäisensä. Tämä pitäisi ei vain muistaa, vaan sisäistää. Tee siitä ylpeästi oman näköisesi. Ja se Oikea Praxiitti. Juuri Sinä olet sellainen, koska tämä ainejärjestö on yhtä kuin jäsenensä, ja sen tulee ollakin jäsentensä näköinen. Ainejärjestön on tarkoituskin antaa jotain yhteistä kaikille opiskelijoille [muutakin kuin jokasyksyiset flunssaepidemiat] – se yhdistää ihmisiä jopa loppuelämäksi ja saa palaamaan vuosijuhlille ja puhujiksi tilaisuuksiin vuosia valmistumisen jälkeenkin. Toivon todella, että tänä vuonna jokainen opiskelija tuntee kuuluvansa ainejärjestöönsä, koska itse olen saanut tästä paljon näiden kahden hallituskauden ja opiskeluvuoden aikana. Praxis on ehkä parhaita asioita, joita elämässäni on tapahtunut. Tämä tai elämä ei ole niin vakavaa, vaikka yliopistossa ollaankin aikuisia – tai ehkä juuri siksi. Yliopisto on käytännössä viimeinen etappi ennen sitä paljonpuhuttua työelämää, ja vaikka tänne voi aina [ainakin teoriassa] palata, ei kuluvia opiskeluvuosia saa koskaan takaisin. Siksi Sinun pitäisikin ottaa niistä kaikki irti: Haluatko aloittaa jossain järjestössä tai uuden harrastuksen, olla ehdoilla edustajistovaaleissa, ryhtyä tuutoriksi ensi vuonna tai hakeutua Praxiksen hallitukseen? Sinä kelpaat just semmoisena kuin olet, ja Sinähän teet just sitä mitä haluat ja piste. Uusi vuosi on uusi mahdollisuus olla rohkea, ylittää itsensä, koska yleensä oman onnensa esteenä on vain itse. Koska minä haluan, että kaikilla on hyvä olla ja Praxis tuntuu kotoisalta, saa minuakin nykäistä hihasta, vaikka minä en tuutori olekaan. Tykkään ihmisistä ja haluan auttaa löytämään sen Praxiksen, jollaisena meidän ainejärjestö näyttäytyy minulle, koska se on tehnyt minun elämästäni muistorikasta. Toivottavasti nähdään tutustumisbileissä ja fuksiaisissa! Siispä: tervetuloa takaisin ja aloitetaan uudestaan! 

Sydämellä Kaisa

Alumni- ja Back to school -tavaramerkkivastaava


Kohti ikimuistoista Wappua!

14.04.2017

Moikka!

Me ollaan Anni ja Ella, opiskellaan ensimmäistä vuotta yhteiskuntatieteitä ja toimitaan tällä hallituskaudella Praxiksen bilemaistereina eli tapahtumavastaavina.

Vaikka tähän lukuvuoteen on mahtunut jo paljon tekemistä ja tapahtumia, on vielä fuksi- ja vuosijuhlaviikon ohella yksi vuoden tärkeimmistä viikoista kulman takana. Vappuviikkoa juhlitaan tänäkin vuonna kahdeksan päivää, ja lähes jokaiselle päivälle

Anni Spoof
Anni Spoof, tapahtumavastaava
Ella Partanen
Ella Partanen, tapahtumavastaava

löytyy tapahtumaa joko Praxiksen tai muiden järjestöjen puolesta. Kaikki tapahtumat löytyvät myös Facebookista.

Praxiksen oman vappuviikon juhlinta aloitetaan heti maanantaina 24.4. ilmaisella pizzapiknikillä, joka sään salliessa toteutetaan Joensuun luterilaisen kirkon takana Kirkkopuistossa kello 12 alkaen. Tiistaina järjestetään perinteiset vappusitsit, joita juhlitaan tänä vuonna hyvinkin eläimellisissä merkeissä. Koska haluamme ainejärjestönä tehdä myös hyvää, lahjoitetaan kaikki vappusitsien osallistumismaksut suoraan Joensuun eläinsuojeluyhdistys ry:lle. Sitsien jatkot järjestetään Viihdemaailma Ilonassa, jossa samaan aikaan juhlii kahdeksan muutakin yliopiston ainejärjestöä, joten menoa ja meininkiä riittää varmasti pilkkuun asti. Torstaina kierretään baareja Joensuun keskustassa Mikrovilluksen järkkäämillä 8-approilla, ja lauantaina lähdetään seikkailemaan baarikierrokselle vähän kauemmas Joensuusta ISYY:n Savo-Karjala Excursiolle.

Sunnuntaina vietetään vapun pääpäivää, ja silloin järjestetään Praxiksen omat THE Wappubileet perinteisesti Jokiasemalla. Juhlat jatkuvat myöhään yöhön, ja tämän vuoden fuksit pääsevät testaamaan joen lämpöasteita haalarikastajaisissaan, joten näitä bileitä ei missään nimessä kannata jättää väliin!

Jos maanantaina vappuväsymys ei ole vielä ottanut juhlakansaa valtaansa, järjestetään Eliel Saarisen puistossa poikkitieteellinen vappupiknik sekä Rytmihäiriköiden konsertti kello 12 alkaen.

Toivotamme koko ainejärjestölle mahtavaa vappuviikkoa, iloista mieltä ja hyvää kesää! Muistakaa pitää erityisesti haalarit ja halutessanne ylioppilaslakit mukana koko viikon! 🙂

 

Anni & Ella

Tapahtumavastaavat


Vuosijuhlavastaava esittäytyy

17.03.2017

Moikka! Olen Susanna Remes, toisen vuoden yhteiskuntatieteiden opiskelija. Toimin

Susanna Remes, sihteeri
Susanna Remes, sihteeri ja vuosijuhlavastaava

tämän vuoden Praxiksen hallituksessa sihteerinä. Olen myös aktiivisesti mukana SYY-Joensuun toiminnassa.

Sihteerin pestin lisäksi toimin myös vuosijuhlavastaavana. Kuten tiedätte, Praxis juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Ainejärjestömme lähestyy siis keski-iän kriisiä. Vuosijuhlia juhlimme lauantaina 25.3 Teatteriravintolan lasiterassilla. Vuosijuhla on ainejärjestöllemme tärkeä tapahtuma etenkin siksi, että vuosijuhlia ei juhlita joka vuosi. On hienoa nähdä, että vuosijuhliin on osallistumassa monen eri vuosikurssin praxiitteja.

Näin pyöreiden vuosien kunniaksi juhlahumu ei jää vain yksiin juhliin, vaan juhlimme kolmekymppistä Praxista koko viikon! Vuosijuhlaviikon aloitamme maistelemalla viinejä, josta siirrymme tanssin pyörteisiin. Tämän lisäksi ohjelmassa on myös kauan ja hartaasti toivotut kaverisitsit. Vuosijuhlaviikko huipentuu sunnuntain akateemiseen silliaamiaiseen. Luvassa on siis paljon ainutlaatuisia kokemuksia!

Juhlahumuisin terveisin
Susanna Remes
Sihteeri & Vuosijuhlavastaava


Yhteistyössä Praxiksen kanssa

 

 


Päätoimittajan tervehdys

18.02.2017

Terve, olen Mikko Karttunen ja opiskelen ensimmäistä vuotta yhteiskuntatieteitä. Toimin

Mikko Karttunen
Mikko Karttunen

Praxiksen hallituksessa KV-vastaavana ja toimin myös Pragma-blogin ylläpitäjänä. Pragma on alun perin fyysisessä paperimuodossa julkaistu Praxiksen oma yhteiskuntatieteilijöille suunnattu lehti. Tänä vuonna Pragma ilmestyy painetun julkaisun sijaa blogimuodossa. Blogia voit seurata täällä Praxiksen sivuilla. Blogia kirjoittavat kaikki hallituksen jäsenet, sekä pyrimme myös saamaan muutaman yhteiskuntatieteidenlaitoksen työntekijän kirjoittamaan Pragma-blogiin. Jokainen yhteiskuntatieteiden opiskelija voi myös halutessaan kirjoittaa Pragmaan, tämä onnistuu parhaiten ottamalla yhteyttä minuun. Kirjoitusten ei tarvitse olla vakavamielisiä esseitä. Meemien, kuvien ja Youtube -linkkien lisääminen blogipäivityksiin on sallittua.   

Toivotan kaikille hyvää ja antoisaa kevätlukukautta!  

Päätoimittajaan saa yhteyden sähköpostitse praxisry at gmail.com.


Puheenjohtajan avaus

18.02.2017

Terve!

Olen Aleksi Laaksonen 22-vuotias toisen vuoden yhteiskuntapolitiikan opiskelija ja tämän vuoden Praxiksen puheenjohtaja. Praxiksen lisäksi vaikutan tällä hetkellä aktiivisesti mm.

Aleksi Laaksonen
Aleksi Laaksonen, puheenjohtaja

SYYn toiminnassa.

Hallituskausi on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti. Käytännön asiat on hoidettu ja uudet hallitustoimijat perehdytetty tehtäviinsä. Saatiin kasaan hyvä ja motivoitunut hallitusporukka, johon mahtuu mukaan myös uusia toimijoita. Uuden hallituksen kokoonpanon löytää Praxiksen uudistuneilta nettisivuilta Praxisry.net.

Vuoden alkuun on jo suunnitteilla monenlaista tapahtumaa. Helmikuussa järjestetään yhteissitsit Legion ja Tombolon kanssa ja maaliskuussa juhlitaan Praxiksen 30-vuotista taivalta vuosijuhlien merkeissä. Huhtikuussa pidetään työelämäilta yhteistyössä Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen kanssa ja vappua vietetään perinteisesti Jokiasemalla. Myös Praxiksen järjestämät klassiset Back to School -bileet sekä Yliopiston pikkujoulut ovat jo suunnittelun alla.

Mikäli tulee kysymyksiä meidän ainejärjestömme toimintaan liittyen, nykäiskää rohkeasti hihasta tai laittakaa viestiä. Yhteystiedot löytyvät nettisivuilta.

Lopuksi haluaisinkin muistuttaa, että hallituksen kokoukset ovat kaikille avoimia. Jos olet kiinnostunut tietämään enemmän hallitustoiminnasta, niin olet tervetullut mukaan seuraamaan mitä asioita hallituksessa parhaillaan käsitellään.

Terveisin Aleksi Laaksonen, puheenjohtaja