Yhdistyksen säännöt

PRAXIS RY:N SÄÄNNÖT (päivitetty viimeksi 9.9.2025)

1§ YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Praxis ry ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

2§ YHDISTYKSEN TARKOITUS
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen
yhteiskuntapolitiikan, sosiologian, sosiaalipedagogiikan ja filosofian opiskelijoiden yhteistyöjärjestönä ja edistää opiskelijoiden opiskeluun ja vapaa-aikaan liittyviä toimintoja.

Toimintansa toteuttamiseksi yhdistys ajaa opiskelijoiden etuja, pitää yhteyttä muihin
vastaaviin opiskelijajärjestöihin, järjestää erilaisia keskustelu- ja vapaa-ajan tilaisuuksia, harjoittaa tiedottamista sekä ylläpitää yhteyksiä yliopistoon, omaan tiedekuntaan ja
laitokseen, ylioppilaskuntaan sekä muihin opiskelijayhteisöihin.

Yhdistys on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti täysin sitoutumaton.

3§ JÄSENMAKSU
Yhdistys kantaa toimintansa rahoittamiseksi jäseniltään jäsenmaksuja. Varsinainen ja
kannattajajäsen maksaa liittyessään yhdistykseen kertaluontoisen jäsenmaksun ja jäsenyys on elinikäinen. Jäsenmaksun suuruus päätetään erikseen molemmille jäsenryhmille kevätkokouksessa. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Yhdistys voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä järjestää varainkeräyksiä.

4§ TILIKAUSI
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

5§ OHJESÄÄNNÖT
Näitä sääntöjä täydentävillä ohjesäännöillä voidaan antaa täsmentäviä määräyksiä
hallituksen toiminnasta, toimikunnista ja niiden tehtävistä ja muista yhdistyksen toiminnan kannalta tärkeinä pidettävistä asioista. Ohjesäännöiksi ei voida hyväksyä yhdistyksen sääntöjen tai Suomen lakien tai asetusten kanssa ristiriidassa olevia määräyksiä.

Ohjesäännöt ja niihin tehtävät muutokset on hyväksyttävä yhdistyksen kokouksessa
vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Ohjesäännöt tulevat voimaan heti, kun ne on yhdistyksen kokouksessa hyväksytty. Esityksen uudeksi ohjesäännöksi tai muutosesityksen voi tehdä yhdistyksen hallitus tai yhdistyksen jäsen kirjallisena hallitukselle. Esitys on käsiteltävä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.

JÄSENYYS

6§ JÄSENET
Yhdistyksen varsinaisia jäseniä voivat olla Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen yhteiskuntapolitiikan, sosiologian, sosiaalipedagogiikan tai filosofian pääaineopiskelijat, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Pääaineopiskelijoilla tarkoitetaan sekä perus- että jatkotutkinto-opiskelijoita. Sivuaineopiskelijat ja muut Itä-Suomen yliopiston opiskelijat voidaan ottaa jäseniksi hallituksen erillisellä päätöksellä.

Yhdistyksen kannattajajäsenenä voi olla yhdistyksen hallituksen kannattajajäseneksi
hyväksymä luonnollinen tai juridinen henkilö.

Kunniajäseneksi yhdistys voi hallituksen esityksestä kutsua yhteiskuntatieteiden alalla ansioituneen henkilön, joka on edistänyt yhdistyksen toimintaa ja antanut kutsuun suostumuksensa.

7§ JÄSENLUETTELO
Yhdistyksen jäsenistä pidetään yllä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka.

8§ JÄSENEKSI LIITTYMINEN
Sen, joka haluaa liittyä yhdistyksen jäseneksi, on ilmoitettava siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle. Jäseneksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus.

9§ YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN
Jäsenellä on oikeus erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla asian yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Erotessaan jäsen menettää kaikki jäsenelle kuuluvat jäsenoikeudet.

10§ YHDISTYKSESTÄ EROTTAMINEN
Jäsen voidaan erottaa hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kahden kolmasosan 2/3 äänten enemmistöllä, jos jäsen

1) on jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin hän yhdistykseen liittyessään on sitoutunut;
2) on menettelyllään, käytöksellään tai toiminnallaan yhdistyksessä tai sen ulkopuolella
vahingoittanut huomattavasti yhdistystä; tai
3) ei enää täytä laissa tai näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Jäsenen erottamisesta päättää yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä. Päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Jäsen ei ole yhdistyksen kokouksessa esteellinen äänestämään itseään koskevassa erottamisasiasta äänestettäessä. Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on annettava tilaisuus selvityksen antamiseen asiassa.

11§ KURINPITO
Yhdistyksen jäsenen on noudatettava kaikessa yhdistyksen toiminnassa yhdistyksen
sääntöjä sekä ohjesääntöjä. Yhdistyksen hallitus valvoo sääntöjen noudattamista ja
tarvittaessa vastaa rangaistusten määräämisestä sääntörikkomuksissa. Viranomaisten toimet ja mahdollisesti antamat rangaistukset eivät sulje pois mahdollisuutta määrätä rangaistuksia samasta asiasta yhdistyksen hallituksen toimesta.

Mahdolliset rangaistukset sääntörikkomuksista:

1) Välitön poistaminen tapahtumasta
2) Kirjallinen varoitus
3) Määräaikainen kielto osallistua yhdistyksen toimintaan
4) Muu hallituksen ja asianosaisten yhdessä sopima hyvän tavan mukainen rangaistus
5) Jäsenen erottamismenettelyn käynnistäminen 10 §:n mukaisesti

Näiden lisäksi jäsen on velvollinen korvaamaan mahdollisesti rikkomansa yhdistyksen tai muun tahon omaisuuden. Asianosaisella on oikeus tulla kuulluksi häneen kohdistuvassa sääntörikkomusmenettelyssä. Jos hallitus katsoo, että rangaistus sääntörikkomuksesta on annettava perustelluista syistä poikkeuksellisesti ennen asianosaisen kuulemista, tulee tapausta käsitellä uudestaan mahdollisimman pian kuulemisen jälkeen ja päättää lopullisesta rangaistuksesta ilman aiheetonta viivytystä.

YHDISTYKSEN KOKOUS

12§ YHDISTYKSEN KOKOUS
Yhdistyksen päätösvalta kuuluu jäsenistölle. Päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous.
Yhdistyksen kokouksia ovat kevätkokous, syyskokous ja ylimääräinen kokous. Kevätkokous järjestetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa.

13§ OSALLISTUMINEN JA ÄÄNESTÄMINEN
Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua:

1) kokouspaikassa läsnä olemalla; tai
2) video/ääniyhteyksin ennalta ilmoitetun kokousalustan kautta kokouksen aikana, mikäli
etäyhteyden kautta osallistumisesta on ilmoitettu sääntöjen mukaisesti.
Mikäli kokoukseen on mahdollista osallistua etäyhteyden kautta, on tästä tiedotettava
kokouskutsussa. Etäyhteydellä osallistuvan tulee ilmoittaa osallistumisestaan viimeistään
kaksi (2) päivää ennen kokousta kokouskutsussa ilmoitettujen ohjeiden mukaisesti.
Tarvittaessa suljettu lippuäänestys toteutetaan kokouksen aikana puheenjohtajan
ilmoittamalla tavalla kuitenkin niin, että vaalisalaisuus säilyy. Äänestyksen lopputulos
säilytetään seuraavaan toiminnantarkastukseen asti.

14§ KUTSUMINEN
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava postitse tai sähköpostitse vähintään 14 päivää ennen kokousta. Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai kun vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä tai 10 äänioikeutettua jäsentä sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamiensa asioiden käsittelemiseksi. Tällöin kokous on kutsuttava koolle 14 vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

15§ PÄÄTÖSVALTAISUUS
Kokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan kutsuttu koolle. Kokouksen avaa kokoonkutsujana hallituksen puheenjohtaja tai tämän ollessa estynyt, hallituksen varapuheenjohtaja.

16§ JÄRJESTÄYTYMINEN
Kokoukselle valitaan puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa sekä kaksi (2) ääntenlaskijaa. Yhdistyksen kokouksessa jokainen yhdistyksen varsinainen jäsen on puhe-, esitys- ja äänioikeutettu sekä vaalikelpoinen. Kannattaja- ja kunniajäsenillä on puhe- ja esitysoikeus, mutta ei vaalikelpoisuutta eikä äänioikeutta.

17§ KEVÄTKOKOUS
Yhdistyksen kevätkokouksen on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat:

1) päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien lausunnon kuultuaan;
2) hyväksyä toimintakertomus hallituksen esityksestä sekä päättää vastuuvapauden
myöntämisestä;
3) päättää varsinaisten jäsenten sekä kannattajajäsenten jäsenmaksun suuruudesta ja kantotavasta; sekä
4) käsitellä muut esille tulevat asiat.

18§ SYYSKOKOUS
Yhdistyksen syyskokouksen on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat:

1) valita yhdistykselle hallitus ja hallituksen jäsenistä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja seuraavan kalenterivuoden ajaksi;
2) valita kaksi toiminnantarkastajaa tai tilintarkastajaa sekä kaksi varahenkilöä;
3) hyväksyä hallituksen esityksestä toimintasuunnitelma;
4) hyväksyä hallituksen esityksestä talousarvio;
5) päättää uusista kunniajäsenistä hallituksen niin esittäessä; sekä
6) käsitellä muut esille tulevat asiat.

19§ YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS
Ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan tarvetta. Ylimääräinen kokous on hallituksen kutsuttava koolle aina, kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten hallitukselta kirjallisesti vaatii.

20§ PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, jollei erikseen näissä säännöissä muualla mainita:

1) se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä;
2) äänten mennessä tasan se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa
kannattavansa, paitsi vaaleissa, joissa ratkaisee arpa; sekä
3) yhdistyksen sääntöjen muuttamisessa ja purkamisessa tai yhdistyksen omaisuuden
pääosan luovuttamista koskevassa asiassa se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

Yhdistyksen kokouksissa jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni.

21§ PÖYTÄKIRJA
Yhdistyksen kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat kokouksen
puheenjohtaja ja sihteeri, ja jonka tarkastavat kokouksen valitsemat pöytäkirjan tarkastajat, joita on oltava ainakin kaksi.

HALLITUS

22§ YHDISTYKSEN HALLITUS

Yhdistyksen toimeenpano- ja valmisteluvalta kuuluu hallitukselle, jossa on syyskokouksen valitsemat vähintään viisi (5) ja enintään kolmetoista (13) jäsentä.

Lisäksi valitaan enintään kaksi (2) varajäsentä.

Syyskokouksessa on valittava jokaiselle hallitukselle ainakin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja tapahtumavastaava.

Hallituksen ja toiminnantarkastajien toimikausi on sama kuin yhdistyksen tilikausi. Hallitus päättää itse työnjaostaan.

23§ KUTSUMINEN
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun siihen katsotaan olevan aihetta, tai kun vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Kutsu hallituksen kokoukseen on lähetettävä siten, kun hallitus järjestäytymiskokouksessaan päättää. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

24§ PÄÄTÖSVALTAISUUS
Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan
yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan, asian ratkaisee
puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

25§ HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Hallituksen tehtävänä on:

1) tehdä yhdistyksen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet, sekä muutoinkin edustaa yhdistystä;
2) päättää hallituksen työnjaosta;
3) perustaa tarvittaessa avukseen asioiden valmistelua tai toimeenpanoa varten työryhmiä;
4) valmistella ja esittää yhdistyksen kokoukselle sääntöjen edellyttämät asiat, lukuun
ottamatta hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten vaalia ja hallituksen erottamista.
Hallitus voi saattaa yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on yhdistyksen toiminnan kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

26§ ESTEELLISYYS
Hallituksen jäsen ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.

27§ HALLITUKSEN VAIHTAMINEN JA TÄYDENTÄMINEN
Mikäli hallitus tai hallituksen jäsen eroaa tai erotetaan tehtävästään kesken toimikauden, valitaan yhdistyksen kokouksessa uusi hallitus tai sen jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi siten, että hallitus tai sen jäsen jatkaa tehtävässään kunnes uusi hallitus tai sen jäsen on valittu. Kuitenkin siten, jos yksi hallituksen jäsen eroaa ja jäljelle jääneet muodostavat toimivaltaisen hallituksen voi hallitus jatkaa toimikautensa loppuun asti valitsematta uutta jäsentä.

ERILAISIA MÄÄRÄYKSIÄ

28§ SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen kokous. Muutospäätös on tehtävä vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa peräkkäisessä, vähintään kahden viikon ja enintään kahden kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa.

Ehdotus sääntöjen muuttamisesta on tehtävä kirjallisena hallitukselle.

29§ NIMENKIRJOITTAMINEN
Oikeus yhdistyksen nimenkirjoittamiseen on hallituksen puheenjohtajalla,
varapuheenjohtajalla, sihteerillä sekä rahastonhoitajalla, kullakin yksin.

30§ YHDISTYKSEN PURKAUTUMINEN
Yhdistyksen purkautumisesta päättää yhdistyksen kokous. Päätös purkautumisesta on tehtävä vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa peräkkäisessä, vähintään kahden viikon ja enintään kahden kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa. Ehdotus yhdistyksen purkautumisesta on tehtävä kirjallisena hallitukselle.

Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi, siirtyy sen mahdollinen omaisuus ItäSuomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksen käytettäväksi pääaineopiskelijoiden virkistystoimintaan. Varojen käyttämisestä tämän säännön nojalla päättää yhdistyksen jälkimmäinen purkautumisesta päättävä kokous.

31§ YHDISTYKSEN TUNNUS
Yhdistyksen tunnuksesta päättää yhdistyksen kokous. Päätös tunnuksen valitsemisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä, vähintään kahden viikon ja enintään kahden kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa. Ehdotukset yhdistyksen tunnukseksi tai tunnuksen vaihtamiseksi on tehtävä kirjallisena hallitukselle.

MUUT SÄÄDÖKSET

32§ JÄRJESTÖNAUHA
Praxis ry:llä on nauha, jota käytetään ylioppilaskuntanauhan tavoin akateemisissa
juhlatilaisuuksissa ja yhdistystä edustettaessa. Nauha on 25 mm leveä ja se on
mustavalkoinen.

Nauhan lunastusta ja käyttöä koskevat ohjeistukset:

1) Jokaisella Praxis ry:n jäsenellä on oikeus lunastaa järjestönauha itselleen. Nauhan
käyttöoikeus on yhdistyksen jäsenyyden tavoin elinikäinen. Järjestöstä eronneella tai
erotetulla henkilöllä ei ole nauhan käyttöoikeutta.
2) Nauhaa kannetaan nauhana oikean olkapään yli vasemmalle tai ruusukkeena
vasemmassa miehustassa. Nauhaa kannetaan juhlapuvussa liivin alla ja arkipuvussa liivin ja solmion päällä. Nauha ei saa koskettaa paljasta ihoa.
3) Käytettäessä juhlanauhaa tulee muun pukeutumisen olla tilaisuuden ja nauhan arvolle sopivaa. Nauhan kantajan tulee kaikella käytöksellä arvokkaasti edustaa ainejärjestöä.
4) Käytettäessä nauhaa yhdessä ylioppilaskuntanauhan tai muiden järjestönauhojen kanssa tulee Praxis ry:n nauhan kulkea ylimpänä, jos kyseessä on Praxis ry:n tilaisuus. Muissa tilaisuuksissa, mikäli kantaja käyttää useampaa nauhaa ylimmäiseksi laitetaan se taho, jota itse kokee eniten edustavansa.
5) Praxis ry:n istuvat hallituksen jäsenet käyttävät ylioppilaskunnan lyyraa nauhassaan edustaessaan järjestöä ulkopuolisissa tilaisuuksissa. Hallituksen jäsenet eivät käytä ylioppilaskunnan lyyraa Praxis ry:n omissa tilaisuuksissa.

33§ YHDISTYSLAKI
Niiltä osin, kuin näissä säännöissä ei ole määräyksiä, noudatetaan voimassaolevan
yhdistyslain säädöksiä.